Hae tästä blogista

Löydät @nuoretpamilaiset myös Instagramista!

tiistai 12. joulukuuta 2017

Joulukalenterin luukku numero 12: harrastamisesta energiaa!



Agility

Agility eli selkokielellä sanottuna koirien esteratakilpailu on laji, jota voi alkaa harrastamaan aivan kuka tahansa. Laji on avoin kaikille koirille, ei pelkästään puhdasrotuisille. Harrastus edellyttää koiralta yhteiskuntakelpoista/sosiaalista käytöstä, hyvää kuntoa ja toimintakykyä, mutta tärkeintä lajissa on hyvä yhteistyö ohjaajan kanssa. Agility radalla on noin 12- 20 estettä. Agility tunnustettiin tänä vuonna urheilulajiksi, koska se vaatii ohjaajalta ja koiralta hyvää fyysistä kuntoa ja kestävyyttä. Laji on erittäin suosittu ja agility kursseille onkin kova kysyntä. Lajia voi aloittaa harrastamaan jo nuorenkin koiran kanssa, mutta pennuilla eikä nuorilla koirilla kannata teettää vielä kaikkia esteitä eikä hyppyyttää korkeita hyppyjä, jotteivat nuoren kasvavan koiran nivelet saa turhaa rasitusta.
Aloitin itse agilityn harrastamisen jo edesmenneen koirani Yodan kanssa vuonna 2014. Nyt olen aloittanut treenaamisen Vidan kanssa ja alku näyttää lupaavalta. Vida rakastaa lajia ja yhteistyömme sujuu mukavasti. Omaa kuntoa tässä vain täytyisi alkaa kasvattamaan, jotta pysyn jatkossa Vidan tahdissa. Valmiiksi tässä lajissa ei tule koskaan ja jokainen koira on täysin erilainen ohjattava.

Kisaamaan emme pääse vielä aikoihin Vidan nuoren iän ja osaamattomuutemme vuoksi, mutta eipä meillä mikään kiire olekaan. Kisatakseen koiran tulee olla 18kk ikäinen joten meillä on vielä aikaa treenailla asiat kuntoon. Agility on lajina mukavan vauhdikas ja ohjaajalle haastetta tuo myöskin radan ulkoa opettelu. Tämä onkin itselleni se haastavin osuus, kun pää ei meinaa pysyä mukana vauhdin huumassa.

Sen lisäksi, että agility on yhteinen harrastuksemme Vidan kanssa, se saa myös ajatukset pois arjesta ja töistä. Koiran kanssa onnistumiset ovat parasta lajissa ja koenkin, että minun ja koirani suhde on kasvanut hurjasti treenaamisen myötä. Myös arki helpottuu, kun koira osaa hyödyllisiä suuntakäskyjä. Agilityn harrastaminen on suhteellisen kallista. Kurssien hinnat ovat noin 100- 150 € luokkaa ja siihen sisältyy kuudesta kahdeksaan treenikertaa. Isoilla seuroilla on edullisempaa treenata, mutta maksun lisäksi heillä treenatakseen täytyy maksaa seuran jäsenmaksu, lisenssit ja maksujen lisäksi tulee yleensä talkoovelvoite. Näin kaupanalan työntekijänä täytyy siis tarkkaan priorisoida myös harrastukset, jotta niihin tarvittava raha löytyy kuukausittain. Lisäksi oman haasteensa tuo vaihtelevat työajat, joten säännöllisiin treenitryhmiin on hankala sitoutua. Onneksi työkaverit jeesaavat tarvittaessa ja vaihdamme menojemme mukaan vuoroja. 


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti