Hae tästä blogista

Löydät @nuoretpamilaiset myös Instagramista!

maanantai 4. joulukuuta 2017

Joulukalenterin luukku numero 4: Arjen iloja koiran näkökulmasta



Vain elämää- Vidan päivä

On aamu, nuuhkaisen sängynreunan yli. Emännän hiukset tuoksuvat toffeelta. Heilutan häntääni ja se paukahtelee iloisen rytmikkäästi seinään. Emäntä ei tee elettäkään eli on aika toimia! Juoksen alakertaan takaovelle ja inisen surkeana. Kyllä! Se toimii aina, sieltä emäntä jo saapuukin vauhdikkaasti avaamaan ovea. Voi että se onkin riemastuttavaa, kun ollaan herätty. Se tarkoittaa ruokaa. Kun tulen ulkoa sisälle niin jaloista tulee usein villit ja matot menevät kuin itsestään rullalle. Siihen tulee yleensä nopeasti stoppi, koska emäntä ei tykkää moisesta. Sanoo sitä hepuliksi. Hepuli on kiva sana, se saa hännän heilumaan. Tässä vaiheessa olemme jo saapuneet keittiöön ja otan koiranpentu-katseeni ja alan läpsiä emäntää tassuilla ja pyörin jaloissa surkeana. Yleensä tässä vaiheessa emäntä pyytää minua poistumaan. Kuulemma on vaara kompastua ja joskus hän kysyykin pitääkö suuttua. Minusta se on outo kysymys, koska miksi siinä kenenkään pitäisi suuttua? Emäntä tajuaa yleensä kyllin nopeasti ottaa kipon ja laittaa sinne nappuloita ja ihanaa lihahyytelöä. Joskus syljen ne nappulat pois ja imeskelen vain hyytelön.

 

On aika jäädä kotiin nukkumaan. Emäntä pystyttää aitauksen keittiöön. Saan sinne kaikki leluni ja herkullisia eväitä. Syön yleensä herkut heti etteivät vaan unohdu. Ovi käy, venyttelen. Emäntä saapui kotiin! On juhla-aika! Heilutan häntääni niin kovasti, että koko kroppa vatkaa enkä meinaa pysyä pystyssä. Joskus tuntuu, että tukahdun onnesta. Usein laukussa on minulle tuomista, tutkin sen huolella. Joskus sieltä löytyy myös hanskat mitkä ovatkin lemppareitani. Emäntä keittää itselleen kahvia mikä tarkoittaa, että kohta lähdemme ulos. 
 Oi, naapurin pojat ovat jättäneet minulle viestin! Nuuskin kaikki pihan pensaat huolella ja jätän yleensä vastaukseksi pikaisen twiitin. Menemme metsään, siellä saa olla vapaana mikä onkin mukavaa. Juoksen yleensä niin kovaa, että emäntää pelottaa. Kiipeän kannon nokkaan, uin suossa ja otan kamalat spurtit pitkin metsää. Elämä on laiffii! Hieman epäilyttää, kun emäntä mainitsee sanan suihku..


Illalla makoilen pedilläni ja ajoittain kerjään herkkuja. Minulla on oma herkkukaappi, jonka eteen menemällä saa jonkun ajan kuluttua herkun. Emäntä kutsuu sitä kerjäämiseksi. Olen siinä aika haka. Joskus jaloista tulee taas villit ja juoksen yläkertaan ja käyn tutkimassa työhuonetta. Se on kielletty alue ja siellä on kaikkea kivaa. Joskus tuon myös kodinhoitohuoneesta sukkia omaan petiini. Niissä on kotoisa tuoksu. Nukahdan sukka suussani. Tassut heiluvat. Herään kun emäntä silittää päätäni ja käy lattialle istumaan. On iltahalin aika ja se tekee minut onnelliseksi.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti